Enjoy "Kukapa olisi ikinä uskonut, että istun tässä nyt? Istun lasituolilla Stockmannin sisustusosastolla. Puristän nyrkkiäni. Kuvittelen, että siellä olisi minulle jotain tärkeää. Todellisuudessa se on tyhjä, pidän kiinni tyhjästä kynsin ja hampain. Missä vaiheessa toivo tippui matkasta? Sitä minä en osaa teille selittää, saati, että tietäisin itsekään. Ihmisiä kulkee ohitseni, pitkiä, lyhyitä, kauniita, mutta ei rumia. Rumia ihmisiä ei ole olemassakaan, on vain vihan kyllästyttämiä, joka heijastuu... read more
