Pala sydäntäni on poissa, poissa niin etten sitä koskaan saa takaisin. Se haava vuotaa ja vielä kauan. Se sattuu ja sattuu. Kun tämäkin kipu lähtisi huutamalla. Mutta se ei lähde. se tekee öistäni kylmiä ja yksinäisiä, se tekee minusta tyhjän. Tyhjän siksi ettei jaksaisi enää tuntea, ei jaksaisi tuntea surua, ei kyyneliä, ei lämpöä ei mitään... 15.5 laskettiin mummuni haudan lepoon. Edellisen yön vietin sekavissa merkeissä kun olin ottanut nukahtamislääkkeen ja se aiheuttikin hallusinaatioita, ihan... read more
