Helsingin larppaajakahvilan eli Kaislan testailua

Kerrankin mukana ei ollut rinkkaa kun Helsinkiin vaelsin, kaikki kamat viikonlopun peliä ja muuta eloa varten mahtuivat olkalaukkuun. Helsingin päässä nappasin pari kirjaa yliopiston kirjastosta ja istuin sitten Kaislaan odottamaan Ellistä ja kumppaneita. Ilta venähti hieman suunniteltua myöhäisemmäksi kun siideri oli hyvää ja keskustelut mielenkiintoisia, onneksi saimme Elliksen kanssa Atelta kyydin Viikkiin. read more

Just ku olin päättäny alottaa Kuntokeskus Kaislan jäsenyyden, mä loukkasin isovarpaani. :DDD Ironista, eikö? Ja erittäin uskottavaa. Loukkasin ja loukkasin. Kuus vuotta sitten se väänty ku kompuroin portaissa, pari päivää sitten keksin ruveta venyttelemään sitä ja nyt se ei enää liiku mihinkään ja on kipeä ja turvoksissa. Hyvä Heini. Huomenna röntgeniin, slava bogu. Kuus vuotta sitten Tampereella vaan vilkaistiin tuplakokoiseksi turvonnutta jalkaa ja sanottiin et ei siinä mitään oo. Kiitos kovasti...

Pweeeh. Nyt on viikonloppu takana ja voimme tekemättömistä matikanläksyistä huolimatta, odottaa rauhallisin mielin seuraavaa viikkoa. Lauantaina ei itseasiassa tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista, tulin Korsoon ihan normaalisti ahdistuen junassa jostain tuntemattomasta syystä. Siellä oli myös ikävästi koko ajan huokaileva ja ähisevä nainen. Se siitä silti. Tänään nukuin ihanan pitkään (kymmeneen

Olen ollut kuvaryhmissä ja keskustellut itsestäni, toisista, elämästä ja ympäristöistä enemmän kuin koskaan. Rakastan kuvaryhmiä; pöytä täynnä kaikkia kuviteltavissa olevia papereita ja taiteilijatarvikkeita. Kaikki vapaassa käytössä tehdä juuri sellainen työ kuin sillä hetkellä tuntuu. Puhua ja analysoida kuvan suoria ja piilossa olevia viestejä ja tunteita. Vaikka väsymys onkin aika suuri, olen maailman tyytyväisin siihen, mitä ollaan saatu aikaan. Olen oppinut puhumaan ja luottamaan, minuun on...

mulle tuli mieleen noista kirjotuksista mitä on tullu et otetaan onnellisuus ja ilo irti elämän pienistä asioista.

KÄSIKIRJOITUS     1 INT. FESTARIALUE – AURINKOINEN PÄIVÄ   Paljon ihmisiä riehuu festarialueella humalassa. Kaiken melskeen keskellä hoipertelee Kaisla viinapullo kädessään. Todella humalainen nuori mies huomaa Kaislan ja tarttuu tätä kädestä.   MIES                       Moi! Haluutsä lähteä mun mukaan? Sä oot tosi nätti.   Kaisla ei vastaa miehelle mitään, vaan jatkaa taivaltamista tiiviissä ihmisjoukossa. Kaislan lähellä olevat hevimiehet tappelevat kiivaasti ja riidan aikana toinen...